Toteutimme Valtio Expossa 10.5. osastollamme digitalisaatioaiheisen gallup-kyselyn, jossa vastaaja sai merkitä nuppineulalla mielipiteensä haluamaansa kohtaan seinätaulussa. Kysymyksiä oli kolme, joista kuhunkin oli annettu neljä valmista vastausta. Lisäksi vastausvaihtoehtona oli ”Joku muu”, jolloin vastaus kirjoitettiin lapulle ja lisättiin tauluun.
Gallupiin vastasi yhteensä yli sata kävijää. Päivän päätteeksi taulu oli tämän näköinen:
Seuraavassa hieman yhteenvetoa gallupin tuloksista.
Mikä tehostaisi organisaatiosi toimintaa eniten juuri nyt?
Melkein puolet vastauksista keräsi vaihtoehto Prosessien uudelleensuunnittelu (48 %). Seuraavina kannatettiin sähköistä asiointia (22 %) ja integraatiota viranomaisten välillä (15 %). Viimeiseksi jäi asianhallintajärjestelmä (9 %), joka monella vastaajalla tosin oli jo käytössä eikä siten ollut heille ensisijainen toimintaa tehostava vaihtoehto. Vaihtoehdon Joku muu (6 %) ehdotuksen mukaan toimintaa tehostaisi myös robotiikka tai automaatio.
Mikä on tärkeintä toimintaa kehittävän konsultin osaamisessa?
Tärkeimmäksi asiaksi nousi se, että konsultti tuntee asiakkaan prosessit (55 %). Toisaalta tämä vastausvaihtoehto myös jakoi mielipiteitä. Moni oli sitä mieltä, että on olennaisempaa, että asiakas itse tuntee omat prosessinsa. Konsultin osaamisessa taas tärkeämpää olisi esimerkiksi projektinhallintaosaaminen (19 %). Uusimpien IT-mahdollisuuksien tunteminen (12 %) sai seuraavaksi eniten mainintoja. Kohtaan Joku muu (8 %) lisätty vaihtoehto ”Ymmärtää asiakkaan tarpeet” keräsi kannatusta jopa hiukan enemmän kuin kokemus digiloikasta muualla valtionhallinnossa (6 %).
Miksi digiloikka epäonnistuu?
Suurimmaksi syyksi digiloikan epäonnistumiselle koettiin selkeästi se, että nykyinen toiminta sähköistetään sellaisenaan (55 %), suunnittelematta prosesseja uudelleen. Seuraavaksi yleisimmiksi syiksi katsottiin huonosti tehty jalkautus (20 %) ja huono projektinhallinta (13 %). Tässä kysymyksessä kohta Joku muu (9 %) keräsi eniten uusia vastausehdotuksia. Näitä olivat liian suuret lupaukset eli se, että järjestelmä ei toimikaan toivotusti, epäselvä tavoitteenasetanta sekä puute oikeista resursseista, panostuksesta osaamiseen taikka rohkeudesta tehdä kokeiluja tai muutoksia. Vain muutama oli sitä mieltä, että epäonnistumisen syynä olisi alimitoitettu budjetti (3 %).
Vastausten perusteella prosessien tunteminen ja niiden uudelleensuunnittelu ovat digiloikan onnistumisessa avainasemassa. Moni vastaaja kritisoi esimerkiksi nykyisen asianhallintajärjestelmänsä kömpelyyttä, mitä sekä asiakkaan että digiloikan toteuttajan parempi prosessien tuntemus varmasti osaltaan voisi vähentää.
Kiitos kaikille vastanneille! Tulemme käsittelemään kysymysten aihepiirejä vielä myöhemmin blogissamme, joten kannattaa seurata uutiskirjettämme ja kotisivujamme.
Lisätietoja:
Tiina Härjämäki
Markkinointipäällikkö
Puh. 050 341 0583
Markus Andersson
Toimitusjohtaja
Puh. 040 754 4601
