Moni yritys on ottanut käyttöön ketteriä menetelmiä ja soveltanut niitä menestyksellisesti. Ketterät menetelmät ovat osoittautuneet ylivoimaisiksi ohjelmiston kehitysprojekteissa ja niitä on jo kokeiltu myös muunkin tyyppisissä projekteissa. Näiden positiivisten kokemusten innoittamana yhä useampi yritys harkitsee ketterien menetelmien käyttöönottoa tai on ottamassa niitä käyttöön. Kuitenkaan se ei aina ole suoraviivaista ja käytäntöön soveltamisessa ei onnistuta helposti. Ketterin menetelmien tarjoamaa kokonaisuutta ei ymmärretä ja yritetään soveltaa menetelmiä, jotka eivät sovi yrityksessä käytössä oleviin projektityyppeihin. Esim. scrum toimii hyvin erilaisten ohjelmistojen tuotekehityksessä, mutta ei välttämättä sellaisenaan ohjelmiston käyttöönottoprojektissa. Ketterien menetelmien käyttöönottoa vaikeuttaa myös se, että yrityksen organisaatio ja muut prosessit eivät välttämättä tue ketteriä menetelmiä.
Miten konkreettisesti toimia?
Ketterien menetelmien käyttöönotto lähtee itsensä tunnistamisesta. On tärkeää ymmärtää mikä on projektien merkitys liiketoiminnassa. Kannattaa asettaa tavoitteet ja tehdä kokonaissuunnitelma ja ehkä businesscase ja miettiä paljonko ketteryyteen kannattaa panostaa, jotta siitä saadaan haluttu hyöty liiketoiminnalle. Ketterien menetelmien käyttöönotto sinällään on muutosprojekti, joka vaikuttaa laajemmin organisaatioon ja sen toimintatapoihin. Muutoksia vaaditaan esimerkiksi palkitsemismalliin (onnistumisesta palkitaan tiimi eikä yksilö), sopimusmalleihin, talouskäytäntöihin, IT-työkaluihin ja asenteisiin. Ketteryys ei ole pelkästään kehittäjiä varten ja näin ollen ei riitä, että ainoastaan kehittäjät koulutetaan tiettyihin menetelmiin. Myös muun organisaation pitää sopeutua muutokseen. Muutos ei tapahdu hetkessä, eikä uutta ketteryyteen perustuvaa projektimalliakaan voi ottaa käyttöön käden käänteessä. Parempi tapa on ottaa ketteriä menetelmiä käyttöön asteittain. Vanha ja uusi projektimalli voivat elää rinnakkain jonkin aikaa.
Jatkuva prosessi
Ketteryyden periaatteisiin kuuluu jatkuva parantaminen. Käyttöönotetut prosessit ja menetelmät eivät ole koskaan valmiita, vaan niitä pitää arvioida ja kehittää säännöllisesti. Yksittäinen projekti arvio omaa toimintaansa ja parantaa sitä, kun taas PMO (projektitoimisto) on vastuussa yrityksen yhteisen projektimallin jatkuvasta kehittämisestä. Myös yrityksen ympäristö ja sen mukana tavoitteet ja strategia muuttuvat ja seurauksena projekteja ja niiden menetelmiä on arvioitava, parannettava ja mukautettava uuteen. Consultor järjestää projektinhallinnan seminaarin syksyllä, jolloin on mahdollista tutustua aiheeseen pintaa syvemmältä!
Hannu Blomqvist
Senior Project Manager
Puh. 044 799 2972