Consultor 10v – Vanha Ylioppilastalo 29.10.2014
Risto Linturi
Hyvä juhlaväki,
Me juhlimme nyt kymmenvuotiasta Consultoria. Jotta juhlat eivät olisi tylsät, pyysi isäntäväki minut pitämään pitkän puheen. Aloitan Eevasta ja omenasta, koska Jyrki toivoi, että esityksessä olisi myös jotakin hauskaa. Kaikki hauskuus on kuitenkin harhaa ja puheeni puhdas totuus sekä menneestä että tulevasta, koska olen tosikko. Nykyhetkestä en puhu, siitä voitte nauttia myöhemmin. Kvanttifyysikot ovat kyllä todistaneet nykyhetken niin lyhyeksi, ettemme sitä voi edes huomata.
Yksi kvanttitietokoneen kehittäjistä, Seth Lloyd ei ollut mikään Aatami, mutta hän piti esityksen omenasta, jonka vaimoltaan Evalta sai. Tietotekniikan kehitys perustuu Mooren lakiin. Piirien tiheys kaksinkertaistuu kahden vuoden välein. Monet ovat pohtineet, kuinka kauan nopea kehitys voi vielä jatkua. Käärmeen rooliin joutunut Seth Lloyd kehuu omenassaan olevan miljoonia miljardeja bittejä. Omenan yhden siemenen kokoinen kvanttitietokone laskisi miljardi kertaa enemmän laskutoimituksia sekunnissa, kuin kaikki nykyiset tietokoneet yhteensä miljardissa vuodessa. Omenansiemenen muistikapasiteetti olisi sekin miljardi kertaa suurempi kuin kaikkien nykyisten kiintolevyjen kapasiteetti yhteensä.
Kuvitelkaa kaikki hallinnon data historian alkuhämäristä yhdessä omenansiemenessä – kuinka helppo se olisikaan hukata. Henkeä ei kannata silti pidätellä eikä Jobs vielä kääntyile haudassaan kuvitellen sitä ihmeellistä käyttöliittymää tai pilvipalvelua, jonka tuollainen iSeed saisi aikaan. Mooren lakia kehityksen nykyvauhdilla seuraten näihin teoreettisiin reunoihin päästään vasta vuonna 2205. Taskuun tuollaista vehjettä ei ehkä kannata laittaa. Täydellä teholla laskevan omenansiemenen lämpöenergia vastaisi pientä ydinpommia. Sillä lämmittäisi pienen kaupungin. Tulevaisuuden konesali muistuttaa siis ydinvoimalaa. Tietojenkäsittely on fyysistä puuhaa.
Mutta karkasin nyt liian kauas. Puhumme kymmenvuotiaasta yrityksestä. Yrityksen ikä ja ihmisen ikä ovat tietysti kovin eri asia. Koiran ikä kerrotaan seitsemällä, jotta saadaan koiran elämää vastaava ihmisen ikä. Yritykselle kymmenen vuoden ikään pääsee noin joka kolmas. Kehittyneiden maiden ihmisistä näin suuri osuus haudataan vasta 80 ikävuoden jälkeen. Kunnioitettava ikä siis yritykselle, vaikka ei vielä sisällä paljonkaan elämänkokemusta.
Katsomme kohta vuoteen 2024, jolloin Consultorin historia on kaksi kertaa pidempi. Mutta otetaan ensin vauhtia menneestä. Consultor perustettiin vuonna 2004. Samana vuonna perustettiin myös Facebook. Viro ja yhdeksän muuta maata liittyvät Euroopan Unioniin. Georg W. Bush valittiin toiselle kaudelle. Eduskunnan lisärakennus otettiin käyttöön ja vuosi päättyi katastrofaaliseen tsunamiin.
Consultorin ensimmäinen asiakas oli Siemens melko suuren projektin kanssa, joka vauhditti Consultorin hyvään alkuun. Siemensin merkittävin asiakas alkuvaiheissa muuten oli brittien julkishallinto, joka noin 150 vuotta sitten tilasi lennätinlinjan Intian nykyisestä Kolkatasta Lontooseen. Mutta ei seurata niitä lankoja pitemmälle.
Kehitys on jatkuvasti kiihtynyt. Kaiken tieteellisen tiedon määrä on lähes kaksinkertaistunut Consultorin kymmenen vuoden aikana. Tällä vauhdilla tieto satakertaistuu sadassa vuodessa. Edessä olevan kymmenen vuoden muutoksen suuruudesta saamme paremman käsityksen, kun menemme 20 vuotta taaksepäin.
Vuonna 1994 Suomi alkoi nousunsa lamasta. Ensimmäinen WWW-kongressi oli pidetty Cernissä. Clinton ja Al Gore käynnistävät puheet tiedon valtaväylästä. Posti ja Tele jakautui kolmeksi yhtiöksi. Ahtisaari valittiin presidentiksi ja hän julkaisi oman internet-osoitteensa maailman ensimmäisenä valtionpäämiehenä. Linuxin versio 1.0 julkaistiin. Hutut aloittivat Tutsien joukkomurhan Ruandassa. Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti. Viimeiset venäläiset sotajoukot poistuivat Saksasta, Latviasta ja Virosta. Estonia upposi. Kansanäänestyksessä suomalaiset päättävät liittyä Euroopan Unioniin. MS DOSin viimeiseksi jäänyt versio 6.2 julkistettiin ja Windowsin markkinaosuus oli vuosikausien yrittämisen jälkeen edelleen pieni. Microsoft ei vielä ollut kunnolla herännyt Internetin tuloon. Uusimpien modeemien nopeus kaksinkertaistui 28Kb/s-tasolle. Lyhyillä etäisyyksillä toimivaa langallista laajakaistaa vasta tutkittiin.
Minä tapasin Jyrki Virtasen seuraavana vuonna näiden tapahtumien jälkeen. Hän otti entisen perheyhtiömme toimitusjohtajalta seminaarien järjestämisen hoidettavakseen. Uskon sillä olleen vaikutuksensa Consultorin nykyiseen verkostomaiseen toimintamalliin. Selitän kohta. Hypätään nyt tulevaisuuteen, vuoteen 2024, johon mennessä useampi asia muuttuu kuin on muuttunut vuodesta 1994 tähän päivään.
Kiinnittäkää huomiota siihen, kuinka monet tuloillaan olevista teknologioista haastavat hallinnon nykyisiä rakenteita ja yritysten liiketoimintamalleja.
Kiina on jälleen kasvanut. Ostovoimaltaan se on yhtä suuri kuin USA ja EU yhteensä. Hiilidioksidipäästöt ovat taittumassa, mutta päästöt ovat edelleen niin suuret, että kriisiraja tullaan ylittämään ennen kuin vastasyntyneet aikuistuvat.
Parhaat akut ladataan muutamassa minuutissa ja ne kestävät tuhansia latauskertoja. Sähköautot ovat kilpailukykyisiä, autokanta uusiutuu nopeasti. Uusimmat autot ajavat itse itseään. Lähiöissä kuljettajattomat autot hoitavat julkisen liikenteen. Kaavoittaja on todennut autotallien ja parkkipaikkojen kaavoituksen tarpeettomaksi.
Materiaalitutka on uusin laitevillitys. Kännykät tunnistavat kaupassa tavarat ja näyttävät niille verkkokaupan hinnat. Uusimmat kännykät tunnistavat edessään olevat materiaalit ja esimerkiksi hedelmien kypsyyden tai kalan tuoreuden. Kännykän lisälaite kykenee myös tekemään DNA-analyysin ja piirtämään kuvan siitä, kenen DNA:sta on kyse tai esimerkiksi kertomaan, mikä on juuri metsästä löydetty sieni.
Ihmiset voivat uusimmilla kännyköillä tutkia omia sairauksiaan. Jo nyt Yhdysvalloissa viranomaiset hyväksyvät Applen iPhonen sokeritautisten retinanpohjan kuvauslaitteeksi. Vuonna 2024 ei tarvitse ihmetellä, onko flunssa virus vai antibiooteilla hoituva bakteeri. Sylkäiset vain kännykkään ja se kertoo parhaan hoidon. Lähetät tuloksen nettiapteekkiin. Nelikopteri lentää tarvitsemasi lääkkeen parvekkeelle. Näin tapahtuu ainakin niissä maissa, joissa kehitystä ei jarruteta.
Nelikoptereita Saksan posti jo kokeilee lääkekuljetuksissa. Kilon painoisen tavaran kuljetuksessa energiakustannus on sentin verran kilometriltä, pääomakustannus olematon ja kuskia ei ole. Meillä energiayhtiöt haluavat tutkia sähkölinjojen myrskytuhoja nelikoptereilla, koska metsät ovat myrskyn jälkeen vaarallisia kulkea, mutta toistaiseksi viranomainen sallii nelikoptereiden käytön vain näköetäisyydellä. Tämä tulee muuttumaan 2024 mennessä. Silloin kauppakassit lentävät täälläkin eikä haja-asutusalueillakaan postilaatikoita enää siirretä kilometrien päähän asunnoista.
Meillä harkitaan nyt uusien torjuntahävittäjien hankintaa. Koneet on ehkä hankittu vuoteen 2024 mennessä. Yhden uuden koneen elinkaarikustannukseksi arvioidaan puoli miljardia euroa. Sillä summalla saisi hyvinkin viisi miljoonaa kohteensa tunnistavaa ja sinne itsekseen lentävää pommia. Maailma on muuttunut merkilliseksi.
Aurinkoenergian hinta on monessa maassa saavuttanut omalle katolle asennettuna energiayhtiön töpseliin toimittaman sähkön hinnan. Kymmenen vuoden kuluttua aurinkosähkö on jälleen puolet nykyistä halvempaa ja kannattavaa meilläkin. Energiayhtiöitä se tietysti ajaa konkurssiin ja nostaa sähkön hintaa talvella.
Yhä useamman huippuyliopiston kurssit ovat vapaasti jaossa Internetissä. Halu suorittaa vanhakantainen tutkinto voi jatkossa johtaa pitkään ja tehottomaan opiskeluun. Työtkin voi yhä useammin suorittaa kotoa lähtemättä. Monia suomalaisia työkoneita kauko-ohjaavat jo kehitysmaiden työntekijät tänne koskaan saapumatta.
Tietokoneet jatkavat kehitystään. Transistoreita on piireissä jälleen kymmenkertainen määrä. Taskuun menevään levyasemaan mahtuu kymmeniä tuhansia elokuvia, ja kahvikupilliseen pitkäaikaista DNA-muistijauhetta mahtuu miljoona teratavua eli miljardi elokuvaa. Toisin sanoen, tuhannen satavuotiaan elämänmittainen videonauhoite kaikkine unineen päivineen. DNA-jauheeseen on jo laajoja tiedostoja tallennettu onnistuneesti, joten ei hätää. Kaikki tieto mahtuu arkistoihin.
Näytöt ovat joustavia ja ne saa rullalle. Ikkunoiden kokoiset kosketusnäytöt ovat yhtä tavallisia kuin laajennetun todellisuuden lasit. Ihmisten nimet muistuvat mieleen, kun lasit projisoivat nimet otsaan. Tavarat, pikkulinnut ja kasvit tunnistuvat samalla tavalla ja röntgen-katse ei ole enää pelkkää sarjakuvaa. Terahertsiaaltojen avulla nähdään vaatteiden läpi, mutta nähdään myös, mitä huumeita kukakin on käyttänyt.
Maailma muuttuu nyt nopeasti. Nämä kuvaamani muutokset ovat tietysti vain pintaraapaisu. Yhdessä Osmo Kuusen ja Toni Ahlqvistin kanssa kirjoittamassamme Tulevaisuusvaliokunnan raportissa Suomen sata uutta mahdollisuutta kuvaamme näitä laboratoriotasolla jo toimivia mullistavia teknologioita laajemmin.
Mutta mitkä ovat isommat linjat? Tulevaisuudesta tiedetään jo paljon.
Monimutkaisuus lisääntyy ja kompleksisuus. Kompleksisuudesta puhutaan usein kuvitellen, että se tarkoittaa monimutkaisuutta. Kompleksisuuden hyvä esimerkki on kuitenkin yksinkertainen biljardipöytä. Se ei ole erityisen monimutkainen, mutta pelitilanteet hyvin harvoin toistavat itseään. Pieni muutos lähtötilassa kasvaa epälineaarisissa systeemeissä suureksi muutokseksi.
Tällainen ennakoimattomuus ja riippuvuuksien epälineaarisuus on kompleksin ympäristön tunnusmerkki. Meidän maailmamme on muuttunut ja elämme nyt kompleksissa maailmassa. Sinänsä vähäisillä tapahtumilla voi olla arvaamattoman suuria heijastusvaikutuksia. Hallinnonalojen rajat ja toimialojen rajat horjuvat yhä nopeammassa tempossa ja syistä, joita ei monikaan olisi arvannut.
Kompleksisuus ei suosi organisaatioita eikä markkinamekanismia. Se vaatii sosiaalista pääomaa. Mutta pohditaan tätä Consultorin toimintatapaa selittävää muutostrendiä tarkemmin.
Vauraus syntyy erikoistumisen ja vaihdannan avulla. Perinteisesti erikoistumisen on ajateltu tapahtuvat markkinamekanismin tai organisaatiohierarkian kautta. Me siis käymme kauppaa ja tehtävät lankeavat tehokkaimmille, kuten Adam Smith totesi tai vaihtoehtoisesti johtaja päättää, mitä alaiset ja alamaiset kulloinkin tekevät. Valtaosa länsimaiden päättäjistä tarkastelee maailmaa näiden kahden mallin kautta.
Adam Smithin mukaan markkinamekanismi toimii, koska se ohjaa hierarkiaa paremmin resurssit sinne, missä niitä kulloinkin eniten arvostetaan. 150 vuotta myöhemmin Ronald Coase ihmetteli, mihin yrityksiä ja hierarkioita sitten tarvitaan, Jos Adam Smith on oikeassa. Hän päätyi toteamaan, että hierarkiat ovat toisinaan markkinoita tehokkaampia, mutta vain, jos ne eivät ole liian suuria. Markkinoiden käyttöön liittyy epävarmuuksia ja sopimuksellisia kustannuksia. Coase oli yksi monista Adam Smithin ajatuksia tarkentaneista Nobel-palkituista.
Nyt olemme tilanteessa, jossa Adam Smithin kuvaama markkinamekanismi ei enää kunnolla toimi. Hän edellytti, että päätöksentekijän pitää olla atomisoitu, siis autonominen. Maailma on kuitenkin muuttunut niin monimutkaiseksi ja tehokkaaksi, ettei monikaan meistä enää ymmärrä itse, mitä on ostamassa. On kilautettava kaverille tai etsittävä myyjä, johon voi luottaa tai paneuduttava todella perusteellisesti siihen, mitä aikoo ostaa. Tehokkaassa maailmassa tuote saattaa maksaa niin vähän, ettei paneutuminen kannata. Ostamme sen, mihin jostakin syystä luotamme.
Markkinan piti toimia hierarkiaa paremmin juuri monimutkaisissa kysymyksissä, joissa yksi ihminen ei enää kyennyt hierarkkisesti tehtäviä delegoimaan. Niin se ei enää tee. Yritysmaailma on siirtynyt markkinataloudesta verkostotalouteen. Yhä useammin kilautetaan kaverille, pyydetään apua niiltä, joihin luotetaan. Vaativissa asiantuntijatehtävissä hierarkiat eivät ole koskaan toimineet kunnolla. Vapauksia on annettu organisaatioiden sisällä, mutta monella alalla myös verkostomaisesti.
Esimerkiksi elokuva-alalla ja rakennusalalla on tavallista, että tuotantoyhtiö ottaa kokonaisvastuun ja jakaa työn osiin sopiville alihankkijoille. Hämmentävää on, kuinka harvinainen tämä Consultorin valitsema ja ajan henkeä seuraava toimintamalli on ICT-alalla. Monessa mielessä Consultor on verkostomaisen toiminnan pioneeri tietojärjestelmähankkeissa. Malli vastaa muiden alojen tuotantoyhtiöiden rakenteita.
Verkostoja on 80-luvun jälkeen tutkittu yritysstrategiassa omana haaranaan hierarkioiden ja markkinoiden vaihtoehtona. Verkostojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti noista ajoista. Verkostossa luottamus laskee transaktiokustannusta markkinaan verrattuna, mutta markkinan kaltainen autonomia silti säilyy.
Verkostot välttävät monia hierarkioiden ja markkinoiden ongelmia ja yhdistävät niiden hyötyjä. Kannattaa vilpittömästi pohtia, miksi julkinen valta on tehnyt niin voimakkaita ponnisteluita karsiakseen maineen ja luottamuksen merkityksen pois omista hankinnoistaan. Kilpailulainsäädäntö on markkinataloutta pönkittävä. Verkostomaista toimintaa julkishallinnon ja yksityisen sektorin raja-aitojen yli kilpailulainsäädäntö vaikeuttaa selkeästi.
Verkostojen tehokkuutta markkinatoimijoiden kesken lainsäädäntö ei toki estä. Ja taitava asiakas osaa kilpailuttaa siten, että tehokkain ehdokas tulee valituksi.
Consultor on onnistunut verkostomaisessa toiminnassa erittäin hyvin. Jyrki varmaan oppi seminaaritoiminnan verkostomaisuudesta ja yhteistyöhakuisuudesta. Luottamus ja sen molemminpuolinen säilyttäminen oli avainasia. Mutta Jyrkistä puhun nyt vain siksi, että hänet tunnen hieman nuoruuden kömpelönä äskettäin valmistuneena tuotantotalouden diplomi-insinöörinä. Tausta on hieman sama kuin minulla. Päädyin myös perheyrittäjäksi, puoliso oli tärkein avainhenkilö ja meillä oli perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja, kaikki osakkaita ja hyvin pitkäaikaiset alihankkijat.
Consultor on siis verkostomaisesti toimiva yhtiö. Kaikki työntekijät ovat sellaisessa yhtiössä avainhenkilöitä. Sama koskee luottamusverkoston alihankkijoita. Verkostomaisessa toiminnassa tehokkuus ei perustu jatkuvaan kilpailuttamiseen ja tiukkoihin sopimuksiin vaan siihen, että kaikki pitävät huolen siitä, että homma toimii. Tietojärjestelmätoimituksissa tämä koskee erityisen selkeästi myös asiakkaita. Mitä selkeämmin asiakas tuntee omat tarpeensa ja viestii toiveensa, sitä luottavaisemmin ja tehokkaammin tietojärjestelmätoimittaja voi oman työnsä tehdä.
Consultor saa olla kiitollinen sekä hyvistä alihankkijoista että asiakkaista.
Vilkaistaan vielä tulevaisuuteen. Silmäys vuoteen 2030 ja toinen vuoteen 2054, jolloin Consultor on 50-vuotias ja Jyrki kypsässä eläkeiässä. Me tiedämme kaikki eläkeiän nousevan pian vuodella jokaisen kahden vuoden välein.
Mutta vuosi on siis 2030. Kiina, Intia, Brasilia ja useat muut kehittyvät maan ovat kasvaneet paljon länttä nopeammin. Rajallisten resurssien kysyntä on kasvanut ja länsimaiden suhteellinen ostovoima pudonnut puoleen. Suomessa tämän lisäksi jokaisen työllisen reppuun on pantu 50% nykyistä enemmän muita elätettäviä.
Henkilötyön tuottavuuden tulisi nousta 4% vuodessa. Sen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, jotta voisimme säilyttää elintasomme kurjistumatta. Tietotekniikka tulee valjastaa, etäläsnäolon, robotiikan ja muun automaation keinot valjastaa. hankkeiden tulee sujua. Tavoitteiden pitää olla kunnianhimoisia. Pienellä säätämisellä ja sujuvoittamisella jäämme jalkoihin.
Vuonna 2050 maailma on muuttunut hyvin paljon.
Turku ja Tampere ovat Helsingin lähiöitä. Hyperloop-sukkulalla ne ovat 10 minuutin päässä Helsingistä, lähempänä kuin Itäkeskus. Ilmasto on jo lämmennyt ja Suomeen tulee kesäisin jo miljoona eurooppalaista lämpöaaltoja pakoon. Ruokaa viljellään pääosin keinovalolla suurissa halleissa ja maan alla kerrosviljelminä. Nämä viljelmät toimivat aurinkoenergialla maaliskuusta lokakuun loppuun. Ruoka on siis tuoretta ja kotimaista lähes koko vuoden.
Tarvittaessa Suomi voisi ruokkia koko Kiinan väestön. Energiaongelma on sekin ratkaistu ainakin valoisan ja tuulisen ajan. Robotit tekevät lähes kaiken suorittavan työn, ihmisille maksetaan siitä, että he istuvat kokouksissa tai keskustelevat muiden ihmisten kanssa siitä, mitä koneilla seuraavaksi teetetään. Rahaa eivät kaikki kovin runsaasti enää tarvitse. Koska kotien ja kerhojen robotit tekevät halvoista materiaaleista melkein mitä tahansa.
Sairaudet voidaan tunnistaa kotona, robotit valmistavat lääkkeet. Maailma on muuttunut paikalliseksi. Vain informaatiota jaetaan globaalisti. Sekin on pääosin yhteisesti Wikipedian tavoin tuotettua. Tietojärjestelmiä tarvitaan edelleen.
Toivotan onnea 10-vuotiaalle Consultorille. Menestys on ansaittu.
