Ulkoministeriön tietohallinnossa korostuu turvallisuus – ihmistä unohtamatta

Sota Euroopassa on lisännyt häirintä- ja vaikuttamisyrityksiä, minkä vuoksi ulkoministeriön tietohallinto on ollut kiireinen. Ulkoministeriön tietohallintojohtaja Ari Uusikartanon mukaan tietohallinnossa juuri nyt korostuu ihmisten välinen kommunikaatio niin kollegoiden kuin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Ulkoministeriö edustaa Suomea, suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ulkomailla sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi.

UM:n tietohallintojohtaja Ari Uusikartanon mukaan vaatimukset ja toimet kyberturvallisuuden takaamiseksi ovat viimeisen 5–6 vuoden aikana kiristyneet huomattavasti.

– Sota Euroopassa ja tietyt vaikuttamisyritykset ovat saaneet aikaan sen, että turvallisuuteen on panostettu yhä enemmän. Olemme kiinnostava kohde, ja siksi meidän pitää olla jatkuvasti hereillä, Ari Uusikartano kertoo.

Vaikka Uusikartanon mukaan mitään innovatiivista toimintaa ei esimerkiksi hybridivaikuttamisen osalta ole viime aikoina ollut havaittavissa, työtä on riittänyt.

– Tietohallinnon turvallisuuspuolella on viime aikoina pitänyt kiirettä. Olen tyytyväinen siihen, että oma kansallinen lainsäädäntömme toimii nyt niin, että meillä on laillisia edellytyksiä toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Se on tehnyt turvallisuustyöstä helpompaa. Esimerkiksi viranomaisyhteistyö sujuu aikaisempaa helpommin.

Koska ulkoministeriö globaalina toimijana poikkeaa muista suomalaisista ministeriöistä ja virastoista, on yhteistyötä hyvin runsaasti myös verrokkiorganisaatioiden kanssa erityisesti Pohjoismaissa.

– Teen erittäin paljon yhteistyötä kollegoiden kanssa myös Euroopan tasolla. Meillä on hyvät keskusteluyhteydet, joten voimme vaihtaa kokemuksia ja tietoja luottamuksellisesti.

”Vaikka kyseessä ovatkin usein tekniset asiat, yhteistyö syntyy ihmisten välillä.”

– Ari Uusikartano

Ihmisten välistä yhteistyötä

Luottamus ja yhteistyön sujuvuus ovat Ari Uusikartanon mukaan tärkeitä kaikkien tietohallinnon kumppaneiden kanssa. Kun ulkoministeriö valitsee yhteistyökumppaneita esimerkiksi ICT-sektorilta, toimitaan luonnollisesti ensin hankintalain puitteissa. Varsinainen työ ja yhdessä kehittäminen sujuvat, kun ihmiset pystyvät keskustelemaan keskenään.

– Vaikka kyseessä ovatkin usein tekniset asiat, yhteistyö syntyy ihmisten välillä. Hyvä yhteistyö edellyttää kykyä puhua ja kuunnella. Näen, että hyvä kumppani kykenee myös tuomaan oman näkemyksensä esille.

Samaa mieltä on Consultorin toimitusjohtaja Markus Andersson.

– Kumppanuus on nimenomaan yhteistä työtä, missä ihmisten pitää luottaa toisiinsa, Andersson sanoo.

Hän muistuttaa, että kumppanuus ei synny kiireellä, mutta siihen pitää molempien osapuolten tähdätä.

– Aloitimme ulkoministeriön kanssa ensimmäiset työt yli 10 vuotta sitten ja yhteistyö on ollut todella toimivaa. Ensiaskeleista lähtien olen ollut todella vaikuttunut Ulkoministeriön halusta toimia yhdessä toimittajan kanssa, hän jatkaa.

Ari Uusikartanon mukaan ulkoministeriön töissä aikataulut ovat usein tiukkoja ja tavoitteetkin saattavat matkan varrella muuttua.

– Tiedon on kuljettava ja ihmisten pitää puhua keskenään – myös vaikeista asioista, joiden ylitse pitää päästä yhdessä sopimalla, hän miettii.

Myös turvallisuus lähtee aina ihmisistä

Tietohallintojohtaja Uusikartano muistuttaa, että myös kaiken toiminnan turvallisuus on juuri ihmisistä kiinni.

– Tietoturva on perinteisesti jaettu kolmikantaan: tiedon eheys, hyödynnettävyys ja käytettävyys. Näiden kaikkien osa-alueiden tulee toimia. Jos käytettävyydestä tehdään liian hankalaa ja tietoturvasta tulee työntekijälle haaste, turvallisuus hylätään tai kierretään, eikä sitä enää sen jälkeen ole.

Eri puolilla maailmaa toimivana organisaationa ulkoministeriön yksi rooli on myös tarkastella paikallisia oloja hieman kauempaa ja tukea ulkomaanedustustoja hyvinkin erilaisissa turvallisuusympäristöissä. Ihmisen normaali tapa toimia pitää ymmärtää myös kaikissa tilanteissa.

– Ihminen on sopeutuvainen. Esimerkiksi kriisialueella pitkään asuvalla elämä keskellä kriisiä alkaa pikkuhiljaa tuntua normaalilta. Tässä etäältä tarkastelu ja tarvittaessa ohjaaminen auttaa. Globaalina organisaationa meidän tulee olla varuillaan ja oltava valppaina siellä, missä turvallisuus tuntuu heikommalta, mutta myös siellä, missä konkreettinen uhka tuntuu vähäiseltä, hän miettii.